En ole saanut aikaiseksi tarttua näppäimistöön ja päivittää kuulumisia tänne.

Siispä tapahtui viime viikon keskiviikkona...

Illan treenin aiheena olivat seuraaminen ja vauhtimuutokset sekä toisella puolella hallia treenivuorossa liikkeestä maahanmeno. Aloitimme muistaakseni maahanmenolla, jossa sinänsä teknisesti ei oo mitään onkkelmaa. Ainut asia, mikä on ollut jo jonkin aikaa kauneusvirheenä, on nopeus. Liike saisi olla sähäkämpi. Välillä olen tehnyt liikettä peruuttelemalla, josta pyörähdän ikäänkuin seuraamisasentoon ja välillä tehtiin pelkkää maahanmenoa kädellä auttaen vauhdin parantamiseksi. Kouluttajalta saimme neuvon vaihtaa palkkaus takapalkkaan. Siis että laitan rasiaan herkkuja ja rasia jää odottamaan koiran taakse ja liikkeen jälkeen vapautus taaksepäin rasialle. Tämä on kuulemma hyvä keino kaikissa jättävissä liikkeissä. Olen kuullut siitä aikaisemminkin, mutta olenpa ollut laiska, enkä ole ryhtynyt sitä kokeilemaan. Pitäisi auttaa nopeuteen... toki tarkoittaa myös sitä, että hitaista suorituksista ei palkata. Tämä palkkaus auttaa myös koirille, jotka ryömivät salaa ohjaajan perään. Olgalla ei onneksi tätä ole esiintynyt.

Seuraamiseen olin erittäin tyytyväinen. Ja mikä mahtavinta, vauhdinmuutoksetkin onnistui. Olin niin onnellinen etenkin juoksusta! Ei hyppimisiä, riehaantumista, vaan kaunista ravia kontakti pitäen. Juoksusta hitaaseen kävelyyn siirtymisvaiheessa ilmeni pikku virhe, jota en itse edes huomannut. Nopeasta hitaaseen siirtyessä Olga "heitti perää" sivulle, mutta korjasi itse itsensä oikeaan asentoon hitaan kävelyn jatkuessa. Tähän pitää jatkossa kiinnittää huomiota, vaikkakaan kyse ei ole suuren suuresta virheestä.

Olemme päässeet myös toiseen tokoryhmään, joka treenaa sunnuntai iltaisin, mutta valitettavasti emme sunnuntaina sinne päässeet.

Tapahtui eilen...
Eilen taas suuntasimme auton nokan kohti hallia kirpsakassa pakkassäässä. Tällä kertaa kouluttajat kehottivat meitä ottamaan hieman rennommin ja opettamaan koiralle jonkin uuden hauskan tempun vuoroa odotellessa. Olemme kuulemme niin ahkeria, että hinkkaamme liikkeitä niin kauan, että koiratkin väsähtävät moiseen. Olga osaa kyllä sanoa päivää, tanssia sambaa ja hyppiä rodeohyppelyitä, mutta kahdelle jälkimmäiselle ei ole mitään käskyä olemassa. :) Siispä ryhdyin opettamaan Olgaa "kuolemaan", koska lapinkoirakin niin nätisti kyljelleen pyörähti ja "kuoli". Ei pyörähtänyt rotikka ei... Olga meni makuulle ja yritti järsiä nakinpalaa sormistani samalla kun yritin kääntää jäykkää koiraa kyljelleen. Ei onnistunut toistaiseksi.
Näytimme toiselle kouluttajalle seuraamisen käännöksiä ja pyörimme kumpaankin suuntaan neliötä. Voi että Olga edisti pahasti ja vasemmalle kääntyminen oli todella vaikeaa. Oikealla käännös sujui hyvin, koska juuri edistämisen takia Olga oli heti oikeassa paikassa kulman jälkeen. Mutta se vasen... Se on sujunut viime aikoina paljon paljon paremmin... Yritin pyöriä pientä ympyrää ja kääntää Olgan peräpäätä kädellä välillä oikealle paikalle. Omat kääntymiset olivat liian loivia juuri Olga edistmämisen takia. Harjoittelin myös erittäin teräviä pelkkiä kulmia, mutta ei niissäkään niin hurraamista. Tästä tuli paljon kotiläksyjä. Ehkä täytisi palkata suusta, niin olisi kädet vapaana. Välillä Olga käytti peräpäätään hyvin ja hoksaa sen olemassaolon, mutta vain välilä. Olgan seuraaminen on kehittynyt hirmuisen hyväksi, mutta taas eilen se edistäminen alkoi...

Toislle ohjaajalle näytimme liikkeestä istumisen. Rasiapalkkaa en ollut kotona muistanut kokeilla, joten sama homma tässä kuin maahanmenossakin, lisää nopeutta rasialla. Muuten kyllä istuu nätisti, eikä lähde perääni. Kotiin päästyäni laitoin ruokakuppiin suurta herkkua, kissanruokaa ja otimme  pari kertaa liikkeestö istumisen. Hitaasta suorituksesta ei palkkaa herunnut ja äkkiä Olga huomasikin, milloin kupin kimppuun pääsee. Toistin harjoituksen vielä ja olin tyytyväinen. Tällä jatketaan.