Treenipäiväkirjan kirjoittaminen on jäänyt viime aikoina vähälle. Keskiviikon treenejä ei ollut koirakerhon kokouksen takia ja viime sunnuntaina olimme pääsiäisen vietossa vielä mummolassa. Tänään käytiin metsälenkillä ja kuin tilauksesta törmäsimme Osku-suursnautseriin ja siitähän Olga tykkäsi. Olga kaipasi juuri tuollaista hyväntuulista riekkumista, pomppimista ja juoksemista lumessa ja energiaa purkautui niin, että lisää täytyy nyt kerätä nukkumalla. Enemmänkin Olga olisi ulkoillut, mutta meidän kaksijalkaisten aikataulun takia piti jättää leikki kesken ja suunnata kotia.
Tottiksesta sen verran, että nouto on mennyt eteenpäin. Loppuasentoa pitää siinäkin vielä hioa ja varsinkin silloin tarvitaan auttamista ja ohjausta kun matka on pidempi ja vauhtia tulee lisää. Vauhtia tällä kaverilla tosiaan riittää niin seuraamisessa, luoksetulossa kuin noudossakin! Otimme tässä taannoin sunnuntain treenissä ihan liikkeenohjaajan kanssa luoksetulon pitkällä matkalla. Aluksi Olga lähti ilman lupaa heti kun käännyin ja kovin oli kuulemma hermostuneen oloinen ollu, kun lähdin koiran luota pois. No toisella kertaa malttoi odottaa käskyä, mutta ampaisi matkaan sellaisella vauhdilla nollasta sataan, että minä kattoin suu auki:" Tuo elukka ei kyllä pysähdy!". Mun oli pakko valmistautua ottamaan koppi, kun en uskaltanut enää odottaa pysähtyykö vai ei. Ja varmaan mun oman maalivahtiasennon takia ei ainakaan loppuasentoa heti jarrutettuaan ottanut. Ja minä mokasin vielä, että käskin koiran sivulle ilman liikkeenohjaajan lupaa. Sekä noudossa että luoksetulossa Olga unohtaa juoksumatkan aikana mitä oli ikäänkuin tekemässä. Loppuasento jää hyvin helposti tekemättä. Lyhyellä matkalla sen tekee. Seuraamisessa täytyy nyt harjoitella erityisesti ihan askeleen tai kahden pikku askeleen pätkissä ja ottaa pysähdys, jotta Olga malttaisi olla tarkkana ja näin ollen vasemmalle kääntyminenkin helpottuu, kun koira ei ole tiellä. Täyskäännöstä yritän vaihtaa siten, että Olga kääntyisi kokoajan vasemmalla puolellani tai sitten pysytään takaa kiertämisessäkin, jos ei tuo millään onnistu, mutta minusta turvalllisempi vaihtoehto olisi tuo ensimmäinen. Oppisipa ainakin vasemmalle käännöksen perusteellisesti! Edistäminen tuota käännöstä on meillä vaikeuttanut.
Yksi ylpeydenaihe oli myös pk-treeneissä A-esteen ylitys ja nouto siihen yhdistettynä. Olga on aikaisemmin mennyt loivan A-esteen yli vain ihan pari kertaa, mutta niin vaan tyttö osasi komiasti ja toi vielä kapulankin hienosti yli. Minä estettä jännitin eikä Olga! Se Olgan tunnuspiirre vauhti hirvittää tässäkin liikkeessä, ettei teloisi itseään. Olga oli selvästi innoissaan, JEE KIVAA JOTAIN UUTTA!