No niin, pitkästä aikaa jotain tarinaakin tänne.

Viime viikolla alkoi taas hallissa hyppääminen, kun siirryttiin sisätiloihin treenaamaan tottista. Keskiviikkona ensin pk-puolen tottista... Koiria oli aikas paljon, mutta treeni organisoitiin aika hyvin, että muutama koira oli vain vuorollaan kentällä ja loput nostatti kierroksia sen aikaa autossa ;). Tehtiin kierros, johon kuului luoksetulo ihmiskujan läpi, henkilöryhmä ja ilmoittautuminen. Ilmoittautumistreeni tehtiin vähän aikaa sitten myös Mosse parina ja niin, että Timolle ilmoittauduttiin. Sai muutaman kerran ottaa uusiksi, että alkoi sujumaan... Oli niin tuttu vastakilpailija ja herra kenelle ilmoittautua, että Olgan keskittymiskyky oli aika huono. Nyt yhteistreeneissä ilmoittautuminen meni kuitenkin hyvin. Henkilöryhmässä Olgaa aluksi häiritsi kyykyssä olevat ihmiset, mutta koirankin seuraaminen täpäköityi, kun emäntä ymmärsi lisätä vauhtia. Luoksetulo kujan läpi hyvä, mutta loppuasento huono. Olgahan edelleen jarruttaa liian myöhään... Lopuksi otin seuraamista ja käännöksiä sekä pysähdyksiä.

Perjantaina ja lauantaina hakutreenit eri porukoilla. Perjantain treeni oli ampuradan läheisyydessä, josta laukaukset kuului tosi selvästi, mutta oli ilo huomata, että ei Olga edes huomannut moisia pamauksia työskennellessään. :) Lauantaina satoi vettä, joka kyllä hieman Olga-hienohelmaa inhotti... mutta teki silti hommia. Perjantaina kaksi valmista ukkoa piilossa. Ensimmäiselle pistolle Olga lähti miten sattuu... Teki ihme ringin ja kun rupesin huutamaan elukkaa takaisin, ei se korvaansa pahemmin lotkauttanut, vaan jatkoi itsenäisesti myös keskilinjan toiselle puolelle etsintöjä tekemään. Onneksi mitään ei löytynyt, vaan mamman luo oli palattava nöyrästi tyhjin käsin. Uusi lähetys sille puolelle, jonne olin alunperin lähettänyt ja nyt ukko löytyi nopeasti. Rullan tuonti ja kaikki ok. Sit toiselle puolelle lähetys tiheään taimikkoon, minne en itse nähnyt. Ei kauaa mennyt kun Olga tuli jo rulla suussa takaisin. Jotakin se pysähtyi matkalle haistelemaan, mutta jatkoi itse matkaa mun luo ilma mitään käskyjä. Yliheittotreeniä suunniteltiin seuraavalle kerralle ja muutenkin Olgan treenien kehittämisestä puhuttiin. Hallintaan pitää ruveta kiinnittämään enemmän huomiota ja vaatimaan koiralta enemmän myös keskilinjalla.

Launtaina tehtiin sitten niitä yliheittotreenejä. Ei olla piiiiitkääään aikaan niitä tehty ja ensimmäiset yritykset menikin ihan plörinäksi. Olga tuli kyllä mun kautta, mutta ei jostain syystä irronnut kunnolla. Parin yrityksen jälkeen kuitenkin rupesi sujumaan, mutta haamua ei missään nimessä saanut näyttää. Hyvin meni loppujen lopuksi. Yhdellä näytöllä Olga oli törmännyt kuopassa olevaan maalimieheen...argh.

Sunnuntaina taas tokoilemassa. Noin puolet ryhmän koirista oli vieraita meille, mutta kouluttaja tuttu. Huomasin taas, kuinka kärsimätön Olga on odottelutilanteissa kentällä. Äksöniä pitäis olla koko ajan... Olgan mielestä kentälle ei tulla juttelemaan niitä näitä :). Tehtiin luoksepäästävyys, joka Olgalta sujuu oikein hyvin. Katottiin koirien perusasennot läpi ja tehtiin kontaktitreenejä häiriön alla. Perusasennossa mulla itsellä oli joku ihme pakkoliike taas. Heilautin kädellä aina sivulle, kun koira tuli viereen... ookooo. Rupesin nyt tarkkailemaan itseäni ja sain häivytettyä omaa liikettäni ilman että koiran liike kärsii. :) On se oikiasti niin hyvä asia, että joku on vieressä katsomassa joskus treenejä. Kontakti Olgalla pysyi hyvin ja oikein säpäkkä Olga oli seuramisessa ja pysähdyksetkin ruvenneet taas sujumaan. Oon joutunut korjaamaan koiran paikaa edistämisen takia ja ehkä ne tulokset nut rupiaa näkymään. Paikallaolon tein myös ja harmittavasti Olga nousi istumaan, jota ei oo koko kesänä muistaakseni edes teheny. Katsoin jo aikaisemmin, että makuulla Olga näytti maailman surullisemmalta koiralta... Nousemisen jälkeen vielä lyhyt paikallaolo ja palkka.

Muu vapaa-aika Olgalla kuluu Salsan kanssa "vääntäessä"...joo, niitten oma laji. :) Metsälenkeillä ollaan käyty aina kun vain mahdollista, niin saa tytöt kirmata vapaina.