Kello näytti sunnuntaina puolta kahdeksaa, koira autoon ja keula kohti hallia.
Vuorossa oli liikkeestä seisominen (kolmas treeni peräkkäin!), jossa ehkä aavistuksen verran edistyimme. Pyörähdän siis sivulta Olgan eteen, kun annan käskyn (ja vielä kun muistaisin pyörähtää tarpeeksi nopeasti!). Kun käsky tulee koiralle varmaksi, voin alkaa peruutella muutaman askeleen taaksepäin ja palata takaisin. Kunhan vaan malttaisin edetä hitaasti... Nyt käsky oli vielä jonkin verran epävarma Olgalle. Olga kyllä seisahtui, mutta kun toistelin käskyä ja palkkasin samalla useamman kerran, Olga rupesi tarjoamaankin istumista. Toistoja siis tämä liike vielä vaatii ja PALJON.

Ihan ensimmäisenä hallilla kaikki koirat meni kuitenkin riviin ja tehtiin luoksepäästävyyksiä, jotka Olgalta meni tosi hyvin. Ei mitään hötkyilyjä. Paikallaolossa Olgalla oli ympärillä häiriötä kerrakseen... Ensinnäkin naapurikoira ei maassa pysynyt, vaan olisi tullut Olgaa katsomaan, mutta onneksi hihnan loppuminen esti lähemmin tutustumisen. Olga vain tuijotti sitä, mutta ei noussut. Toisella puolella ohjaaja syötti kokoajan koiralleen namuja ja Olga katseli herkkuja vesi kielellä, mutta pysyi edelleen maassa. Sitten Olgalla oikein syttyi lamppu pään päällä. Se yhtäkkiä muisti, mitä oli tekemässä ja missä oli emäntä. Samassa Olga rupesi taas tuijottamaan minua ja loppuaika paikallaolossta sujui rauhallisemmissa merkeissä keskittyneenä. Kymmenen pistettä ja papukaijan merkki Olgalle paikallaolosta!

Omalla ajalla yritin jotenkin räpeltää seuraamisen käännöksiä, mutta ne sujuivat vaihtelevalla menestyksellä. Varsinkin vasemmalle käännös ja nimenomaan jyrkkä käännös. Käännöksen pitäis saada samanlainen terävyys ja suorastaan hyppy, miten Olga väistää astumisyrityksillä lähestyvää urostaa. Juu, kyllä Olga sen osaa... Otin pitkästä aikaa myös luoksetulon ihan liikkenomaisesti alusta loppuun. Autoin Olgaa oikealle paikalle ja tarpeeksi lähelle, mutta vinoon se tuli silti. Sivuille kuitenkin tuli nätisti. Nopeudesta en tiedä, pitäisiko vauhtia olla vieläkin enemmän... toimiiko sitten enää jarrut aj Olga muuttuu keilapalloksi???

Lopuksi otettiin vielä hyppyä, jossa keskustelin kouluttajan kanssa, mitä palkkaa Olgalle siinä nykyään pitäisi käyttää. Ruokalautaselle Olga on aina hypännyt ja siitä olen halunnut päästä jo eroon. Käytin aikaisemmin myös "hyppy ja patukka lentää"-palkkausta ja sillä mentiin nytkin. Nyt Olga irtosi hyvin esteelle, vaikka lelua en ihan heti heittänytkään. Ongelmana oli nyt vain se, että Olgan mielestä paras palkka oli päästä haistelemaan hallin lattiaa. Patukkakin oli suht tylsä lelu tänään. Huolestuttavaa... Jatkossa kuitenkin odotan, jos tilanne sen sallii, että Olga hyppää ja käännähtää minuun päin odottamaan lelua ja sitten lelu lentää palkaksi. Tässä kohtaa rupean opettamaan hypyn yhteyteen myös seisomista (tokossa siis). Tietty jos rupeaa näyttämään siltä, että lelu ei kiinnosstakaan, niin kokeillaan sitten vaikka lentävää kissanruokarasiaa! Hyppy on kuitenkin yleensä ollut mieluisaa ja Olga tekee sen reippaasti, mutta nyt tuo lattiamatto oli tooooosi houkuttelevan tuoksuinen... Voisinpa kokeilla hyppyä taas sunnuntain treeneissä.

Olga sai myös matolääkityksen kaikenvaralta. Rupesin jo sitäki epäilemään, kun Olga on ollut niin väsynyt ja syönytkin miten sattuu. Oikeasti se on vain nukkunut, nukkunut, käynyt lenkillä ja heti taas nukkunut...