Tiistaina tokoiltiin. Oli oikein hyvät treenit pienemmällä porukalla kuin yleensä. Paikallaolo 2 min oli Olgalla tosi hyvä, vielä kun häiriökin (viereinen koira) kävi ihan lähellä tuttavuutta tekemässä, mutta Olga malttoi pysyä paikoillaan. Nyt oon ollu tyytyväinen, kun ei nousemisia ole enää tapahtunut... parempi tietysti kun ei puhuisi mitään.

Treenattiin seuraamisen loppuasentoa, joka vaatii vielä Olgalla hiomista ja pitää muistutella oikeasta paikasta. Muutaman askeleen seuraamisen jälkeen Olga istuu oikeaan paikkaan, mutta pidemmän pätkän jälkeen paikka on jo liian edessä ja toisinaan vino. Tätä siis treenattava.. Kontakstissa ei kuitenkaan mitään vikaa.

Luoksetulosta keskustelimme kouluttajan kanssa vielä treenin päätteksikin. Talvella/keväällä on ollut ongelmana liiankin kova vauhti, myöhäinen jarrutus ja törmäys. Lähinnä kaksi jälkimmäistä. Sen seurauksena olen itse alkanut liikehtimään ja valmistautunut asennollani ottamaan kopin. Nyt se alkaa näkyä koirassakin. Teimme harjoistusta, jossa kävelin koirasta pois, mutta en antanutkaan käskyä, vaan palasin takaisin ja lähdin uudestaan pois. Odotin hetken ja käskin luokse. Sen jälkeen vielä yksi koiran luota poistuminen ilman luoksetuloa. Tässä ei mitään ongelmaa, Olga ei karkaillut. Mutta itse luoksetulossa Olga teki ihme kaarroksen matkalla kun oli tulossa kohti. Nyt mietittiinkin, väistikö koira ehkä hyökkäävää asentoani, koska olin taas valmistaunut törmäämiseen. Koira tuli rauhallisemmin ja kiersi ja istui vinoon. Nyt täytyy vahvistaa luoksetulon oikeaa paikkaa niin, että koira tulee eri suunnista, eikä liian pitkää matkaa. Tälläistä se koiran kouluttaminen on, palataan välillä taaksepäin... Tällä hetkellä tuntuu, että monikin liike on periaatteessa hanskassa ja koira osaa, mutta silti niissä on korjattavaa/hiottavaa...

Keskiviikkona hakumettässä ja mukana oli myös pk-koiran uraa aloitteleva Salsa, jonka päivään mahtui paljon uusia jännittäviä asioita. Matkustettiin autolla omassa häkissä, mentiin ihan vieraaseen paikkaan, oli vieraita ihmisiä... mutta sehän ei neitin menoa haitannut! Niin se oli polkemassa meidän mukana esineruutua.

Olgalla kaksi valmiiksi jätettyä esinettä ruudussa (kapea). Löysi ensimmäisen heti ja toi hienosti. Sitten teki tyhjän reissun, mutta seuraavalla yrittämällä toinenkin esine löytyi helposti. Ukkoja oli metsässä kaksi.  Toinen matalassa, mutta tiheässä mäntytaimikossa, josta kuitenkin puhalsi hyvä tuuli ja toinen oli tuulen kannalta hankalammassa paikassa. Jälkimmäinen ukko otettiin haamun kanssa ja pisto sisälsi myös tien ylityksen. Kumpikin suoritus meni hyvin ja Olga toi rullat nätisti ja lähti näytölle vauhdilla. Olga oli erittäin innoissaan ja pistoille jäi palava halu päästä takaisin!

Seuraavaksi vuorossa hakua, tokoa ja hakuleiri. Salsan kanssa käydään ensi viikolla rokotuksilla. Salsa reagoi hyvin mun ääneen metsässä kävellessä ja tulee luokse hyvin. Taitaapa tyttö tietää nimensäkin. :). Ruokaa Salsa odottaa aina yhtä innolla, mutta osaa kuitenkin jo rauhoittua istumaan ja odottaa, että saa luvan mennä kupille. Välillä on mukava kiusata isosiskoa ja tarrata kiinni kaulanahkaan, jalkaan tai korvaan.